Fennoa ja tilitoimiston rooli

Taloushallinnon ohjelmistot kehittyvät jatkuvasti. Kirjanpitäjän roolin muuttumisesta on saanut kuulla ja lukea niin kauan kuin pystyn muistamaan. Reaaliaikatalouden palapeliä rakennetaan hyvää vauhtia, minkä tavoitteena on mahdollistaa entistä parempi automaatio ja sitä kautta tuottavuuden kasvu.

Automatisoinnilla säästetään työaikaa – ei korvata ihmistä 

Meiltäkin silloin tällöin kysytään, että kun Fennoa on niin helppokäyttöinen ja automaattinen, eikö yrittäjä voisi tehdä sillä kirjanpitonsa itsekin  ilman tilitoimistoa. Nyt kun vielä tilinpäätöskin syntyy kuin itsestään. Varsinkin tilinpäätöksen osalta täytyy muistuttaa, että tilinpäätösasiakirja kyllä tosiaan muodostuu nappia painamalla lähes valmiina ja lähtee myös PRH:lle digitaalisesti, mutta ei se sentään tilinpäätösvientejä tee käyttäjän puolesta. Automaatio tulee avuksi vasta siinä vaiheessa, kun ammattitaitoinen kirjanpitäjä on valmistellut kirjanpidon valmiiksi tilinpäätöksen laatimista varten. 

Uskon vertauksien voimaan. Jos tilitoimisto olisi sairaala, Fennoa olisi se yritys, joka toimittaa sairaalaan kaikki tarvittavat laitteet. Sairaalan ammattitaitoiset lääkärit yhdessä ensiluokkaisten laitteiden kanssa voivat tehdä siitä yhden Suomen parhaista. Fennoa ei olisi se yritys, joka toimittaa ”ole itse oma kirurgisi” -aloituspakkauksia kaikille suomalaisille. Eikä se missään nimessä siinä sivussa pyörittäisi omaa kilpailevaa sairaalatoimintaa. Fennoan palvelu on toki helppokäyttöinen, mutta silti tarkoitettu ammattilaisen käytettäväksi. Tai oikeammin kirjanpitäjän ja asiakasyrityksen yhdessä käytettäväksi, koska asiakasyritys on niin ikään ammattilainen omalla alallaan. 

Miksi pienyrittäjä ulkoistaisi taloushallinnon 

Otetaan myös yksi ihan käytännön esimerkki: pieni yhden miehen yritys, joka tekee konsulttitöitä eri toimeksiantajille. Pari laskua kuukaudessa, ei mitään kovin erikoista. Konsultilla on ollut auto yrityksen omistuksessa rahoitussopimuksella muutaman vuoden, josta on kiltisti maksanut verotusarvon mukaisesti ennakonpidätykset verottajalle. Yrittäjä on itse ahkeralla etsimisellä ja opiskelulla löytänyt, miten kirjaukset tehdään pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin, minkä verran voi tehdä poistoja, ja miten ne ilmoitetaan. Tilinpäätös ja veroilmoitus on saatu joten kuten kasaan joka vuosi vappuaaton taittuessa jo iltaan  joskus tosin on otettu jatkoaikaa toukokuulle, mistä verottaja ei ole ollut kovin ymmärtäväinen. 

Yhtenä vuonna yrittäjälle tulee auton vaihtaminen eteen. Kaupat menevät kivasti, tehdään uusi rahoitussopimus ja aiempi velka kuittaantuu. Vanha auto menee vaihdossa, ja sen kohdalla vaihtohyvitys onkin reilusti enemmän kuin auton arvo taseessa. Velkaa tulee lisää, mutta sitten vielä maksetaan myyntivoitosta verot. Vai maksetaanko? Näin yrittäjäparka on kirjanpitolakia tavaamalla ymmärtänyt. Niinpä hän tilittää nyt voudille tästä hyvästä muutaman tuhatlappusen – mutta aivan turhaan! Perusperiaate kirjanpitolaissa menee kyllä juuri näin, mutta pienen yrityksen kohdalla kaikkia koneita ja kalustoja voidaankin katsoa yhtenä eränä, eikä yksittäisiä myyntivoittoja tai -tappioita käsitellä erikseen. Myyntivoitto olisikin siis verovapaata! 

Asiantuntijuus  hyötykäyttöön – yrittäjän ja kirjanpitäjän 

Tämä on vain yksi esimerkki siitä, miten taloushallinnon automatisointi on perusteltua vain tiettyyn rajaan asti. Sitä käyttämään tarvitaan edelleen ammattilainen, joka seuraa alan lainsäädäntöä ja tietää miten sitä hyödynnetään yrittäjän omaksi parhaaksi. Niin ja edellisessä esimerkissä ei edes oteta huomioon yrittäjän omaa työaikaa. Ei sitä kovin moni yrittäjä itsekään tee: itse kun tekee niin saa ilmaiseksi. Ilmainen voi kuitenkin myös tässä tapauksessa tulla kalliiksi. 

Haluatko kokea itse, kuinka helppoa Fennoan käyttäminen on? Varaa Fennoa-palvelun etädemo! Etädemossa esittelemme Teams-etäkoulutuksena, kuinka Fennoa helpottaa kirjanpitäjän työtä ja auttaa yrityksen talouden johtamisessa.

Previous ArticleNext Article